Aamu

Aaaa

Aurinko paistaa! Tekee mieli kuunnella Jenny Wilsonia ja odottaa kesää. Melkein voin kuvitella, että ulkona on lämmin, tarvii vaan hameen ja t-paidan. ^______^

Maanantai

1. Untitled, 2. Untitled, 3. Untitled, 4. Untitled

Viikonloppuna tulossa yllättävä reissu eteläiseen "naapuriin" makoilemaan ja syömään. Sitä seuraava viikko sitten lomaa jolloin täytyy saada aikaiseksi:

- hääasioita (ei omia siis :))
- portfoliota kokoon

Kauheeta, Namdaemun Gate paloi!

トトロ

Mä oon tänää ihan kamalan väsyny. Makoilin jumpassa ja mietin epäolennaisuuksia, en muista mitä, muffinsseja ja jotakin. Laitoin kauppalistan viestillä bussista; jäätelöö, soijamaitoo ja banaania.
Nii ja aamulla olin bussissa ja sinne tuli aasialainen perhe, äiti, isä ja kaksi lasta. En tiennyt mistä ne oli, mutta sitten se poika alkoi huutaa "omma, omma" eli äitiä ja mulla nousi pala kurkkuun kun Koreassa lastenkodissa ne lapset kutsui kaikkia naispuolisia ommaksi. Kahtoin niitä vaan ihan mykkänä.

Oho, aloin itkee kun kattoin tämän:



Ja vielä:



Millonkohan Tony oppii soittamaan pianoa noin hyvin? Sinä päivänä minä en lähe kotoo. Miksen oo alkanu mitään soitinta soittamaan. Oli se iskä oikeessa kun yritti pakottaa pianoon, ois pitäny. T___T;

La la lauantai

Jottei perusasiat unohdu niin välillä muita sydämenasioita. <3

Helmi jos toinenkin

En oikein muistanut, että jo tammikuussa paistaa välillä aurinko, mutta paistoi se - eilenkin vähän. Lattialle ja seiniin tuli aurinkokuvioita. Tänään on helmikuu ja lumipyry. Mulla on muffinsseja uunissa, katsoin niin ne oli kohonneet vähän yli. Pintaan laitan ruskeaa ja vaaleanvihreää. Laiskoja päiviä, istun, makaan, luen lehteä, kävelen kirjastoon ja kauppaan ja takaisin makaamaan ja istumaan. Välillä jaksan olla niin epäsosiaalinen ja piiloutuva, mutta viime päivinä oon taas pitänyt seurasta ja tykännyt ihmisistä. Ei sillä että joskus tykkäisin vähemmän, mutta joskus tahtoo piiloutua vain. Ehkä sitä ei tarvii edes selitellä.
Luin Leea Klemolasta ja veljestään jotka oli Grönlannissa, täysi pimeys vuorokauden ympäri tammikuussa. Heistä pimeässä oli turvallista ja kun aurinko kuukauden pimeyden jälkeen näkyi niin se "ahisti helevetisti". Tätä pitää miettiä. Ehkä talvella on lupa vajota vähän yksinäisyyteen ja olla tekemättä mitään, kun neljän jälkeen jo tuntuu ettei mitään voi aloittaa kun on niin myöhä. Toista se on kesällä.
Lainasin kirjastosta Muumipeikko ja Pyrstötähti äänikirjan, se rauhoittakoon jos ympäröivä maailma alkaa liikaa jännittää.