Aaaa
Aurinko paistaa! Tekee mieli kuunnella Jenny Wilsonia ja odottaa kesää. Melkein voin kuvitella, että ulkona on lämmin, tarvii vaan hameen ja t-paidan. ^______^
Helmi jos toinenkin
En oikein muistanut, että jo tammikuussa paistaa välillä aurinko, mutta paistoi se - eilenkin vähän. Lattialle ja seiniin tuli aurinkokuvioita. Tänään on helmikuu ja lumipyry. Mulla on muffinsseja uunissa, katsoin niin ne oli kohonneet vähän yli. Pintaan laitan ruskeaa ja vaaleanvihreää. Laiskoja päiviä, istun, makaan, luen lehteä, kävelen kirjastoon ja kauppaan ja takaisin makaamaan ja istumaan. Välillä jaksan olla niin epäsosiaalinen ja piiloutuva, mutta viime päivinä oon taas pitänyt seurasta ja tykännyt ihmisistä. Ei sillä että joskus tykkäisin vähemmän, mutta joskus tahtoo piiloutua vain. Ehkä sitä ei tarvii edes selitellä.
Luin Leea Klemolasta ja veljestään jotka oli Grönlannissa, täysi pimeys vuorokauden ympäri tammikuussa. Heistä pimeässä oli turvallista ja kun aurinko kuukauden pimeyden jälkeen näkyi niin se "ahisti helevetisti". Tätä pitää miettiä. Ehkä talvella on lupa vajota vähän yksinäisyyteen ja olla tekemättä mitään, kun neljän jälkeen jo tuntuu ettei mitään voi aloittaa kun on niin myöhä. Toista se on kesällä.
Lainasin kirjastosta Muumipeikko ja Pyrstötähti äänikirjan, se rauhoittakoon jos ympäröivä maailma alkaa liikaa jännittää.