Tänään oon huomannut kuinka vaikea voi olla yksinkertaiseksi ajateltu asia nimittäin tarkentaminen (siis kameran tarkentaminen kohteeseen). Ainakin tällä kameralla (Nikon D70) ni ihan mahdotonta saada oikein, varmaan on vika ihan käyttäjässä mutta en tiiä! Vaikka manuaalitarkentaiskin niin en edes huomaa millon se on tarkka. Vai onko nyt kyse siitä, että allekirjoittanutta on kohdannut iän tuoma näkövika?
Focus \Fo"cus\ To bring to a focus; to focalize; as, to focus a camera
Oon tässä aamulla ihmeissäni lukenu vanhaa vieraskirjaa, miten siellä onkaan nii monen tutun kirjotuksia ja kauheesti sellasia ihania jotka olin tyysin unohtanu. Tuo on selkeesti ollu sellainen että on tuon kautta pitäny yhteyttä joihinki ja taitaa olla myös se jossa on tutustunu moniin ekaa kertaa. Hassua! Harmi, että monenkaan kanssa ei enää jutustele. Sellanen tunne tuli, että olipa erilaista sillon tää kaikki intternettijuttu. Muistan jotaki lauseita tuolta elävästi ja kylläpä naurattaa. Ihan itku on silmissä, jutut paranee (eli huononee) loppua (eli alkua) kohden.
http://www.freebok.net/books/satupou/view.html
Mulla on välilyöntinapissa jotaki roskaa alla ja se toimii huonosti.
Eilen oli harmaa ja pimeä päivä, mutta muuten onneksi leppoisa. Hanna kävi teellä ja tein lasagnea. Kuvasin muutaman jutun kotoa joista tulee hyvä mieli. Tulin myös kipeäksi jota ei helpottanu tänään koulussa ulkona vietetty aika. Hoh hoi.
Joskus on tosi tosi tosi vaikea katsoa kauniita ja hienoja juttuja. Valokuvia, videoita, kirjoja, vanhoja taloja. Puulattioita tai pilviä. Tuntuu siltä, että melkein sydän pysähtyy kun haukkoo henkeä ja ei voi jatkaa enää. Täytyy laittaa silmät kiinni. Ylläolevaa en ole nähnyt, kyllä minä sen katson, kunhan oon tarpeeksi vahva.
Aamulenkki, kovin oli tuulista mutta muuten ihanaa ja taas sopi miettiä että miksei useammin... Intiaruuan ja avaruussimpanssi Ham - dokumentin jälkeen alkoi sataa lunta. Pakkanen ja tuuli on saaneet taas ihon kuivumaan ja silmään tulehduksen joka taisi jo mennä ohi. Lunta on kyllä odotettu! Käytiin vielä näin vikana päivänä katsomassa Sally Mannin näyttely, minä toista kertaa jo. Tahtoisin tosi kovasti oppia erilaisia vedostusmenetelmiä ja kokeilla. En tiedä oiken missä ja kuka osais ja voisi opettaa. Koulussa ei syvennytä ihan niin paljon vedostukseen kuitenkaan. Ohh, katsoin vähän ja löysin tällasen. Kuulostais ihan mahtavalta (no melkein, oli kai siellä kaikkea mistä ei niin välittäis mutta kuitenkin)!
Jäi mieleen: Kun tiedostaa miten ohikiitävää kauneus on, se muuttuu vielä pakahduttavammaksi. En olisi tahtonut lähteä katsomasta niitä kuvia ja tietää, etten voi katsoa niitä uudelleen.
Alkoi väsyttää ja en jaksa viimeistellä ajatuksia, joten tässä tää. Mielessä oli vielä jotakin mustavalkokuvia ja sävyjä ja pintoja ja epätarkkuutta ja epämääräisyyttä ja sitä kuinka paljon mielenkiintoisempaa sellainen on verrattuna "täydelliseen" ja kliiniseen.
Tänään käytiin Kalliossa ruokaostoksilla, Asoka - Eestin tofujuttuja (tofukuutiota, pehmeetä tofua tai sellasta raejuustomaista, rahkaa), yrtti-kasvismakkaraa ja muita aika perusjuttuja, soijamaitoo jne Intiakaupasta (en tiiä nimeä) - intialaisia valmiskastikejuttuja Vii Voan - Tofua
Ja käytiin Silvopleessä syömässä vaikka vähän koetin eka järkeillä et se maksaa aika paljon mut totesin kyllä taas et vaikka se on vähän hintavampaa (no ei edes ole! alle 12e) ni on ihan sairaan hyvää ja syömisen jälkeen on hyvä mieli että on syöny terveellisesti kans.
Muita hyviä juttuja edellispäiviltä: Alpron Banaanisoijamaito ja Rice Dream hasselpähkinä-mantelimaito ja tää:
Ja nyt minttusuklaata ja Lauantaityylit radiosta, jes! Onneks joskus on nii hyvä mieli että sattuu päähän.
